Defibrillaatio

Suomessa noin 3 500 ihmistä vuodessa saa äkillisen, odottamattoman sydänpysähdyksen. Näistä henkilöistä noin 12 % jää henkiin (2012). Äkillisen sydänpysähdyksen voi saada kuka tahansa iästä riippumatta, mutta riski kasvaa iän myötä.

Mahdollisuus jäädä henkiin sydänpysähdyksen jälkeen on huomattavasti suurempi, jos potilas saa heti hengen pelastavaa ensiapua, jossa todetaan nopeasti sydänpysähdys, aloitetaan välittömästi painelu-puhalluselvytys (PPE) ja yritetään käynnistää sydän mahdollisimman pian.

PPE perustuu olennaisesti kahteen hoitomuotoon: rintakehän painelu, jolla ylläpidetään verenkiertoa, ja puhallukset, joilla ylläpidetään elimistön hapensaantia. Näin voidaan rajallisen ajan suojata elintärkeitä elimiä, kuten sydäntä ja aivoja, pysyviltä vaurioilta.

PPE ei yleensä riitä yksinään käynnistämään sydäntä uudelleen. Useimmissa tapauksissa tarvitaan defibrillaattorin antamia sähköimpulsseja, jotka ovat tehokkain sydänpysähdyksen hoitokeino.

Jotta entistä useampi jäisi henkiin sydänpysähdyksestä, meidän on parannettava ihmisten tietoja elvytyksestä ja lisättävä defibrillaattorien saatavuutta sekä halukkuutta niiden käyttöön. Näin yhä useampi sydänpysähdyspotilas voisi tulevaisuudessa jäädä eloon.

Tehokas paineluelvytys

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vain puolet sydänpysähdyspotilaista tarvitsevat sähköiskua (defibrillaatio). Toinen puoli potilaista tarvitsee tehokasta paineluelvytystä.
ZOLLin elvytyskäytännön mukaan defibrillaattori ei ainoastaan anna sähköiskuja, vaan se myös ohjeistaa elvyttäjää tehokkaaseen paineluelvytykseen.

Mikä on sydänpysähdys?

Kun ihminen saa sydänpysähdyksen, jokainen minuutti on tärkeä. Eloonjääntimahdollisuus laskee noin 10 % joka minuutti ennen hoidon aloitusta. Siksi nopea reagointi on ratkaisevan tärkeää.

Kun ihminen saa sydänpysähdyksen, jokainen minuutti on tärkeä. Eloonjääntimahdollisuus laskee noin 10 % joka minuutti ennen hoidon aloitusta. Siksi nopea reagointi on ratkaisevan tärkeää.

Kun ihminen saa sydänpysähdyksen, alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan. Ensimmäiset minuutit ovat elintärkeitä. Monta ihmishenkeä voidaan pelastaa, jos minuutit käytetään oikein: soita hätänumeroon 112, aloita painelu-puhalluselvytys ja lähetä joku hakemaan defibrillaattori.

Sydänpysähdyksen syy ei aina selviä, mutta usein syynä on veritulppa sydämessä. Sydän voi pysähtyä, kun yksi tai useampi sydämeen verta tuovista sepelvaltimoista tukkeutuu veritulpan vuoksi.

Sydänpysähdyksessä sydän alkaa yleensä väristä, koska sydämen sähköiset signaalit häiriintyvät. Tällöin sydän ei enää pysty pumppaamaan verta ja happea muualle elimistöön.

Defibrillaattorin antama sähköimpulssi auttaa usein palauttamaan sydämen sykkeen. Mitä aikaisemmin sähköimpulssi annetaan, sitä parempi eloonjäämismahdollisuus potilaalla on.

Kiireellisimpinä aikoina, esimerkiksi ruuhka-aikaan, suuremmissa kaupungeissa tai haja-asutusalueilla saattaa avun saaminen kestää useita minuutteja. Tässä vaiheessa potilaalla on enää minimaalinen mahdollisuus jäädä henkiin. Mahdollisuus jäädä eloon sydänpysähdyksen jälkeen laskee noin 10 prosenttia minuutissa, joten tärkeintä onkin ryhtyä toimeen. Ilman apua potilas ei jää henkiin.

 

Selviytymistodennakoisyys ilman elvytystä

Selviytymistodennakoisyys elvytyksen jälkeen

Suomessa vain noin 12 % äkillisen sydänpysähdyksen saaneista jää henkiin

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että välittömästi aloitetun painelu-puhalluselvytyksen ja defibrilloinnin myötä selviytymismahdollisuus on jopa 75 %.

Mikä on defibrillaattori?

Defibrillaattori voi käynnistää sydämen uudelleen sydänpysähdyksen jälkeen antamalla yhden tai useita sähköimpulsseja rintakehän läpi.

Defibrillaattori on pieni siirrettävä paristo- tai akkukäyttöinen laite, jolla voi analysoida sydämen rytmiä ja antaa tarvittaessa sähköimpulssin, joka käynnistää sydämen sykkeen uudelleen. Defibrillaattorin mukana on elektrodit, jotka asetetaan rintakehälle. Kun defibrillaattori käynnistetään, se opastaa käyttäjää koko prosessin ajan.

Defibrillaattori on turvallinen ja tehokas sekä maallikkojen että terveydenhoitoalan ammattilaisten käytössä. Maallikotkin voivat käyttää defibrillaattoria ja antaa tarvittavan sähköimpulssin useita minuutteja ennen ammattimaisen avun saapumista, mikä parantaa merkittävästi eloonjäämisen todennäköisyyttä.

Kun sydänpysähdys tapahtuu, sydämessä on alkuvaiheessa usein ”sähköinen kaaos”, jolloin sydämen osat eivät toimi kunnolla yhdessä eikä sydän pysty pumppaamaan verta elimistöön.

Tätä tilaa kutsutaan kammiovärinäksi tai defibrilloitavaksi rytmiksi. Kammiovärinän varhaisessa vaiheessa defibrillaattorin antama yksi tai useampi sähköimpulssi voi pysäyttää sydämen sähköisen kaaoksen ja saada sydämen jälleen pumppaamaan verta. Ratkaisevaa on, että sähköimpulssi annetaan mahdollisimman nopeasti sydänpysähdyksen tapahduttua.

Defibrillaattori ei pysty arvioimaan, onko potilaalla verta kierrättävä sydämenrytmi, mutta laite analysoi sydämen rytmiä elektrodien avulla ja ilmoittaa sen perusteella, tarvitaanko sähköimpulssia.

Jos sähköimpulssia suositellaan, defibrillaattori ilmoittaa, että käyttäjän tulee painaa vilkkuvaa defibrillaatiopainiketta. Ellei sähköimpulssia voida antaa, defibrillaattori ilmoittaa, että painelu-puhalluselvytys on aloitettava heti. Sähköimpulssia ei voi antaa, ellei defibrillaattori suosittele sitä.

Defibrillaattoria kutsutaan myös sydämen käynnistimeksi tai AED-laitteeksi (automaattinen ulkoinen defibrillaattori).

 

defibrillaattori

ENSIAPU SYDÄNPYSÄHDYKSESSÄ

Mahdollisuus jäädä henkiin sydänpysähdyksen jälkeen on huomattavasti suurempi, jos potilas saa heti hengen pelastavaa ensiapua. Alla ohjeet sydänpysähdyksen ensiapuun.

1 - Tarkista tajunnantila1) Tarkista tajunnantila

Selvitä puhuen ja varovasti ravistaen onko potilas tajuissaan ja hengittääkö hän.

Avaa hengitystiet päätä ojentamalla ja leuankärjestä kohottamalla

2 - Soita 112 ja aseta puhelin kaiuitintoiminnolle2) Soita 112 ja aseta puhelin kaiuitintoiminnolle

3 - Aloita painelu-puhalluselvytys rytmillä 30 painallusta, 2 puhallusta3) Aloita painelu-puhalluselvytys rytmillä 30 painallusta, 2 puhallusta

4 - Nouda defibrillaattori4) Nouda defibrillaattori

Jatka elvytystä samalla kun AED:tä noudetaan.

5 - Käynnistä defibrillaattori5) Käynnistä defibrillaattori

Seuraa defibrillaattorin ohjeita.

6 - Kiinnitä elektrodit6) Kiinnitä elektrodit

Paljasta potilaan rintäkehä ja poista tarvittaessa liiat ihokarvat. Kiinnitä elektrodit rintakehään sijoittaen punainen risti nännien linjaan ja keskelle. Poista elektrodien suojus.

7 - Defibrillaattori analysoi

7) Defibrillaattori analysoi

Älä koske potilaaseen analysoinnin aikana.

8 - Defibrillaatio8) Defibrillaatio

Jos defibrillaattori neuvoo antamaan iskun, paina painiketta.
Älä koske potilaaseen iskun aikana.

9 - Seuraa defibrillaattorin ohjeita9) Seuraa defibrillaattorin ohjeita

30 painallusta. 2 puhallusta. Isku.

10 - Apusi voi pelastaa hengen10) Apusi voi pelastaa hengen

Seuraa ohjeita, kunnes ambulanssi saapuu paikalle.

Jos potilas on selkeästi elossa ja hengittää itse, aseta hänet kylkiasentoon.

Tehokas paineluelvytys

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vain puolet sydänpysähdyspotilaista tarvitsevat sähköiskua (defibrillaatio). Toinen puoli potilaista tarvitsee tehokasta paineluelvytystä.
ZOLLin elvytyskäytännön mukaan defibrillaattori ei ainoastaan anna sähköiskuja, vaan se myös ohjeistaa elvyttäjää tehokkaaseen paineluelvytykseen.

Eloonjäämisketju

 

Eloonjäämisketju

Mahdollisuus jäädä henkiin sydänpysähdyksen jälkeen on huomattavasti suurempi, jos potilas saa heti hengen pelastavaa ensiapua, jossa todetaan nopeasti sydänpysähdys, soitetaan hätänumeroon 112, aloitetaan välittömästi painelu-puhalluselvytys ja yritetään käynnistää sydän mahdollisimman pian. Jatka painelu-puhalluselvytystä, kunnes terveydenhoidon ammattilaiset saapuvat paikalle ja aloittavat ammattimaisen hoidon.

Tätä nelivaiheista prosessia kutsutaan myös eloonjäämisketjuksi. Menettely voi pelastaa ihmishengen, jos toimitaan nopeasti ja tehokkaasti.

Eloonjäämisketjuun sisältyvillä toimenpiteillä on suuri vaikutus potilaan eloonjäämismahdollisuuteen sairaalan ulkopuolella tapahtuvan äkillisen, odottamattoman sydänpysähdyksen yhteydessä.

Eloonjäämisketjuun kuuluu neljä ”lenkkiä”:

  • Varhainen tilanteen tunnistaminen ja avun kutsuminen
  • Varhainen painelu- puhalluselvytys (PPE)
  • Varhainen defibrillaatio defibrillaattorilla
  • Nopea terveydenhoidon ammattilaisten antama ammattimainen apu